Miksi pitkästä tavarasta?

Meillä oli pitkään suunnitelmissa rakentaa talo CLT:stä tai MHM:stä (CLT:n tapainen ratkaisu, mutta levyt naulataan kiinni toisiinsa ilman liimaa). Tässä etuna olisi ollut se, että talon rungon olisi saanut kasaan muutamassa päivässä ja olisimme päässeet saman tien sisäpintojen kimppuun. Lopulta kuitenkin luovuimme tästä ajatuksesta. Pääasiallisena syynä tähän oli a) epävarmuus kivijalan tasaisuudesta ja b) raha, sekä tähän liittyvä CLT:n “hyödyntämättömyys” meidän kohdallamme.

CLT-elementit vaativat alleen millintarkan perustan. Meidän perustamme korko heittää tämänhetkisten mittausten perusteella n. 30 mm, joten yksi ylimääräinen stressinaihe olisi ollut suoristaa graniitti ja varmistaa, että koko roskan kantavuus riittää täyspuisille elementeille. En tiedä olisiko tätä kantavuutta voinut edes varmistaa ilman perustusten auki kaivamista. Tällä hetkellä stressinaiheita on riittävästi muutenkin, joten ei ollut tarpeen lisätä bensaa liekkeihin. Pitkästä tavarasta rakentaessa timpurit pystyvät säätämään alajuoksun oikeaan korkoon matkan varrella.

Sata vuotta sitten hakatut graniittilohkareet ei ole ihan millintarkassa korossa, vaikka särmästi onkin tehty aikoinaan.

CLT tulee vielä toistaiseksi kalliimmaksi kuin pitkästä tavarasta rakentaminen. Ero ei ole enää järin suuri, ja mikäli CLT:tä haluaa käyttää suoraan sisäpintana niin se on jo ehdottomasti harkinnan arvoinen ratkaisu. Myös ulkoseinien höyrynsulut tulevat CLT:n mukana kaupan päälle. Me tulimme siihen tulokseen, että emme halua seiniämme puisina, joten kaikki “valmiit” sisäpinnat olisi pitänyt levyttää joka tapauksessa. Tällöin CLT:n juju ja helppous osittain katoaa.

repair tools in container with hammer and screwdriver
Menee hyvät CLT:t hukkaan jos levytetään päälle. Kuva: Anete Lusina / Pexels.com

Miksei sitten talotehtaan valmispakettia? Tämä on hyvä kysymys, johon emme oikein ole itsekään oikein vastanneet. 😀 Tämä ei oikeastaan edes koskaan ollut meillä vaihtoehtona pöydällä. Listaan alle muutamia syitä (ja ennakkoluuloja), joiden takia päädyimme rakennuttamaan talomme itse pitkästä tavarasta.

  1. Haluamme pitää kaikki langat omissa käsissämme. Heidi on vetänyt liian monta projektia, jossa setämiehet sanoo että ei käy, ei onnistu, ei ole koskaan tehty noin. Jos olisimme ulkoistaneet paketin talotehtaalle, epäilen vahvasti (en tiedä, koska emme jaksaneet asiaa selvittää), että he eivät olisi olleet valmiita toteuttamaan mm. yhdistettyjä takkataso-portaita, erikoissyviä ikkunoita tai rakentamaan ylipäänsä taloa vanhan perustuksen päälle. Nämä kaikki vaativat erikoisselvittelyjä ja säätöä, enkä usko että tämä on talotehtaan intresseissä, sillä aika on rahaa. Disclaimer: jos jonkin talotehtaan edustaja sattuu lukemaan tämän tekstin ja on sitä mieltä, että ei olisi ollut mitään ongelmaa, niin saa kommentoida alle ja myönnän ennakkoluuloni vääräksi. 🙂
  2. Ei pidä mennä sieltä missä aita on matalin, vaan sieltä missä reitti on mielenkiintoisin. Pähkäileminen, epämääräiset haasteet ja ylimääräinen epätoivo tekevät elämästä elämisen arvoista, niitä kannattaa aktiivisesti etsiä. Avaimet käteen-toimitus ei yksinkertaisesti sopinut meidän agendaan. Minä itte.
  3. Täysi kustomoitavuus ja mahdollisuus kilpailuttaa kaikki. Liittyy ensimmäiseen pointtiin, mutta erityisesti materiaalivalinnoissa talotehtailla on tietyt ratkaisut, jotka saavat asunnon helposti muistuttamaan.. No, pakettitaloa. Rakennamme pienen talon ja teemme mahdollisimman paljon itse, jotta pystymme panostamaan laadukkaisiin materiaaleihin. Tästä emme ole valmiita tinkimään. Kalliissa materiaaleissa pienetkin alennukset ovat tuntuvia, joten hintavertailu kannattaa.
  4. Täysin itse suunniteltu. Ainoa rajoite uudelle talolle oli vanhan kivijalan koko eli pohjan pinta-alana 7 x 9 metriä. Toisaalta tuo koko on antanut myös raamit toiminnallemme, eli tavallaan helpottanut tiettyjä päätöksiä. Kivijalka mm. vastasi osaltamme ainakin kysymyksiin yhteen vai kahteen kerrokseen, sijoittelu tontilla, perustusratkaisu, sekä maksimineliömäärä. Heidi on siis alusta asti piirtänyt kaikki ratkaisut muutamaan (kymmeneen) kertaan ja miettinyt jokaisen detaljin läpi muutamaan (kymmeneen) kertaan. Lopulta otimme mukaan arkkitehdin, joka sparrasi meitä, jalosti ajatuksiamme, teki joitain muutoksia ja toteutti talomme niin, että rakennusvalvonnankin mielestä lopulliset ratkaisut ovat hyväksyttäviä.
  5. Edullisempi kokonaishinta? Mutu-tuntumalla sanoisin että näin on, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä. Tämä ei koskaan ollut erityisen tärkeä pointti, jos olisimme sen takia joutuneet tinkimään ylläolevista arvoista. Ei sitä kuitenkaan ihan joka vuosi rakenna itselleen taloa, ja vaikka raha antaa melko tiukat reunaehdot toiminnalle, niin se ei saisi täysin ohjata rakentamista. Muuten koko talosta tulee yksi iso, haalea kompromissi. Kodissaan kuitenkin nököttää miltei 365 päivää vuodessa, niin parempi tehdä kerralla kunnollinen ettei jää harmittamaan.

Toistaiseksi olemme olleet tyytyväisiä valitsemallamme tiellä, mutta toisaalta rakentaminen ei ole vielä alkanut. Eli vähän kuin sanoisi ennen maratonia, että on tyytyväinen kun valitsi juoksukengikseen flip-flopit.