Kuten aikaisemmin kirjoitin, perustukset menee projektissamme uusiksi. Valitettavasti tämä näkyy myös suoraan budjetissa, sillä kaivinkoneella myllääminen ei ole ihan ilmaista huvia. Polton jälkeen raivaus lähti vauhdilla käyntiin, ja samaan aikaan haettiin rakennuslupaa ja tehtiin pieniä muutoksia rakennuksen sijaintiin. Kahden metrin talon siirto ei meidän tontilla vaikuta kehenkään, mutta piti kuitenkin erikseen leimata rakennusvalvonnan kautta.
Tässä välissä kaivurimiehet kerkesivät paikalle ja raunioiden raivaus eteni hurjaa vauhtia. Päädyttiin samalla kaatamaan pari vanhaa koivua, jotka olivat tulleet tiensä päähän. Jos ne oltaisiin jätetty paikalleen, niin olisivat aivan varmasti kaatuneet talon päälle muuttokatselmuksen jälkeisenä päivänä.
Tässä vaiheessa kuumotteli, että kuinka syvällä peruskallio on talomme kohdalla. Kuulemma vaihtoehtoina talon perustuksille on joko kokonaan kiinnitys kallioon, tai sitten ei lainkaan kalliolle. Ajattelin, että osan pilareista voisi kiinnittää kallioon, ja osa voisi olla sorapedillä, mutta kuulemma tässä tapauksessa toinen pää voi alkaa painumaan kun taas kallio ei enää juuri liikahtele. Jos taas oltaisiin jouduttu louhimaan, niin oltaisiin helposti kymppitonnin köyhempiä..
Tässä vaiheessa vielä harkittiin vanhan maakellarin säilyttämistä. Kyseessähän oli alkuperäinen betonirakennelma kooltaan n. 3*2 metriä (joka oli alkuperäisessä suunnitelmassa ajateltu tekniseksi tilaksi). Se olisi kuitenkin tuottanut haasteita uusien perustusten kanssa, joten lopulta sai sekin mennä maan tasalle. Ollaan tultu vähän siihen tulokseen, että kun yrittää jotain kikkailla ja samaan aikaan rakentaa uutta niin kostautuu aina jossain vaiheessa. Helpompi vaan vetäistä kaikki matalaksi ja uutta tilalle. Karua.
Kaivaessa maan sisältä nousi esiin melkoinen määrä lohkareita, joille pitää keksiä jokin loppusijoituspaikka. Vaikka talo on tasaisella maalla, tontti laskee alas jyrkkänä rinteenä, joten kivillä saadaan sitä näppärästi pengerrettyä. Maan kuskaaminen pois tontilta maksaa (sekin), joten päätimme sijoitella maa-aineksen ja kivet omalle tontille. Onneksi on tilaa.
Sorapeti valmistui siis tiistaina, mutta helatorstaista johtuen talon kulmien merkkaus kaupungin puolesta siirtyi maanantai-aamuun. Ensi viikolla alkaa toivottavasti myös anturoiden värkkäykset ja valut. Me olemme pyörineet vapaapäivät tontilla raivaamassa autotallia työmiesten konevarastoksi. Alun perin ajattelin, että olisin itse tehnyt lautamuotit anturoille ja säästänyt jonkun satasen, mutta ehkä ihan hyvä etten siihen savottaan lähtenyt. Olisin varmaan saanut jonkun yön siellä ruuvailla menemään, että valmistuisi ensi viikoksi.
