Omakotitalon rakentaja tipahtaa liki väistämättä limboon lähtiessään tähän idioottimaiseen projektiin. Samalla kun päätös rakentamisesta tehdään, takaraivoon ilmestyy syöpäläinen, joka kuiskii lakkaamatta: Nykyinen elämäsi ei enää riitä. Eikä tule riittämään ennen kuin muutat uuteen taloosi. Kaikki haaveilut, ajatukset ja suunnitelmat keskittyvät siihen, kun talo valmistuu, sitten kun muutetaan, omassa talossa sitten… Ja nykyinen elämä muuttuu väistämättä jatkuvaksi odotukseksi, joka päättyy vasta kun Pakukympillä paku palautetaan ja banaanilaatikot on kannettu uuteen olohuoneeseen. Siihen asti hetkessä eläminen vaikeutuu, kun uusi päämäärä kaappaa mielen toistaiseksi itselleen.
Tässä teille kuitenkin tunnelman latistajana ja samalla lohdutuksena spoiler alert:
Elämäsi ei tule muuttumaan, kun muutat unelmiesi taloon.
Jos elämä on lohdutonta, stressaavaa tai muuten vaan turhanpäiväistä nyt, Unelmien talotm ei sitä tule muuttamaan. Talon valmistuminen aiheuttaa parhaassa tapauksessa dopamiiniryöpyn (UUSI TALO!), joka kestää joistain viikoista kuukausiin, minkä jälkeen dopamiinin määrä laskee takaisin perustasolle. Asteikolla onnellinen-onneton tämä perustaso tulee olemaan se, missä olet tälläkin hetkellä. Myös Unelmien taloontm muuton jälkeen. Olen pahoillani, mutta näin se menee, tiede on tämän todistanut. Tämä on hyvä sisäistää jo siinä vaiheessa kun talon rakentamista lähdetään harkitsemaan, jotta sen harteille ei aseteta epärealistisia toiveita jo ennen Oikotien avaamista.
Upouusi auto kulahtaa muutamassa kuukaudessa ja sitten onkin jo aika himoita uutta nopeampaa, isompaa ja kiiltävämpää katumaasturia. Nälkä kasvaa syödessä ja kaikkeen tottuu. Talo on tietty autoa monimutkaisempi kokonaisuus, sillä työmatka, pihapiiri, naapurit sekä vaikkapa yksityisyyden määrä saattaa muuttua muutossa. Eli muutos on yleensä suurempi kuin automaattinen kaistavahti ja nahkapenkit. Pohjimmiltaan talo on kuitenkin materiaa ja materian lumo hiipuu aikaa myöten.
Samaan aikaan haasteena on kuitenkin, että jos projektiin ryhtyy, niin välinpitämättömyys ei ole hyväksi talon valmistumiselle. Jotta tästä henkisestä ja fyysisestä ponnistuksesta selviää edes jollain tasolla järjissään, täytyy jotenkin piiskata itsensä jaksamaan rakennusurakan läpi. Ja silloin on kenties ihan hyväkin toisinaan antaa tunteiden viedä ja haaveilla siitä miten uudessa talossa sitten…