Harjakorkeuteen

17.7.2021

Jäin päivätöistä loppuvuodeksi lomille ja ensimmäinen työviikko starttasi raksalla. Tälle viikolle oli varattu lähinnä “perehtymistä” eli itse itsensä hän perehdyttää. Nam. Ja toki myös lehtikuusilautojen ja -rimojen polttamista ulkoverhousta varten. Näitä oli molempia työstettävänä 600 juoksumetriä, joten varattiin tähän hommaan parisen viikkoa. Puutavaran saaminen on ollut haastavaa, joten loppuerä venähti elokuun puolelle.

Lautoja poltellessa

Sillä välin kun me ahkeroimme verhouslautojen kanssa, VTR:n Tuomas lätki toiseen kerrokseen vaneria lattiaan ja ulkoseiniin runkopuita. Toinen kerros on jo neljässä metrissä, joten siellä keikkuminen oli suhteellisen kuumottavan näköistä. Eipä kaveri vaikuttanut kuitenkaan olevan millänsäkään. Yllättävän nopeasti nuo seinät aina lopulta kuitenkin nousevat. Ikkunoiden korot katsotaan myöhemmin eli kaikki ikkuna-aukot ovat toistaiseksi alajuoksuun asti auki.

Toisesta kerroksesta alkaa paljastua näkymiä

Kattotuolit, joiden saamisessa oli pieniä haasteita, tulivat tontille torstaina. Lisäksi vedin käyttövesiputket paikalleen. Suojaputken sisällä olevan PEX-putken vetäminen on harvinaisen helppoa, ja onnistuu maallikoltakin. Liitosten tekemiseen toki tarvitsee putkarin.

Kattotuolit saapuvat
Välipohjaan jäi meillä aukko, mutta raksan ajaksi se päätettiin aukottaa umpeen niin työskentely helpottuu huomattavasti

Ensimmäisen viikon ajan meitä piinasi jäätävä helle. Varjossa lämpötila huiteli +30 asteen hujakoilla, eikä yöllä helpottanut (no ehkä asteen verran). VTR:n Tuomas joutui vielä työskentelemään toisessa kerroksessa suorassa auringonpaisteessa. Kuulemma tuli joka päivä töihin aamuviideksi kun kymmenen aikaan alkoi olemaan jo niin tukahduttava, että vaikutti työtahtiin.

Viikon teemabiisinä JVG:n Tarkenee

24.7.2021

Maanantaina vedin loput käyttövesiputket paikalleen. Kattotuolien asennus saatiin keskiviikkoaamulle, joten jännityksellä odotettiin tätä rajapyykkiä.

Heidin veli Tuukka aloitti raksalla ja jeesailee meitä toistaiseksi. Mahtavaa saada yksi käsipari lisää apuun. Ainakin toistaiseksi suhteellisen suuri osa Heidin tai meikäläisen ajasta on mennyt asioiden organisointiin, suunnitelmien tekoon, tavaroiden laskentaan ja hankintaan, aikataulutukseen ja muuhun sekalaiseen byrokratiaan.

Keskiviikkona kutkutti jännästi kun ajeltiin tontille katselemaan heti aamukasiksi. Päätettiin suosiolla jättää tämä homma ammattilaisille ja tyytyä seuraamaan sivusta.

Ensimmäinen. Suht pelotonta toimintaa VTR:n kavereilta.
Nosturi oli paikalla vajaat kaksi tuntia, eli varsin ripeää toimintaa itse nostelu
Siinä se torppa nököttää harjakorkeudessaan, korkeahan siitä tuli.

Luulin, että heti kun kattotuolit on paikallaan, alkaisi aluskatteen paikalleen laitto, mutta eipä mennytkään ihan niin. Tässä välissä pitää kuulemma asentaa nyrjähdyssuojia (jotain lautoja kattotuolien väliin), poikosia (lankut jotka tulee päädyistä kannattelemaan peltejä) ja säätää kaikenlaista muuta pientä ennen kuin päästään “vetämään rättiä”. Tähän “rätinvetoon” tulee myös isommat telineet pitkille sivuille. Tuolien asentaminen onnistuu sisältä käsin, mutta aluskate on hankala saada paikalleen ilman kunnon telineitä.

Samaan aikaan kuin timpurit koikkelehti kattotuolien välissä, me aloiteltiin etuterassin asentamista. Kohtuullisen helppoa hommaa, kun pilarit oli valettu millilleen oikeaan korkoon oikealle paikalle. Ainoa ongelma oli bumerangia muistuttavat lehtikuusilaudat, joita saatiin taltan ja sorkkaraudan kanssa vääntää paikoilleen.

Haltijat (vai haltiat?) eli alapuut ja vasat eli ristiin tulevat puut.
Korkojen säätämistä kohdilleen.

Perjantaina vietettiin kevyesti harjakaisia grillauksen merkeissä.