Valitettavasti blogin kirjoittaminen ei ole kaiken kiireen keskellä tärkeyslistalla ensimmäisenä, joten edellisestä postauksesta on kulunut taas pari kuukautta. Päivätyön puolesta kesäkuu meni pitkälti kentällä töissä, joten myös työmaalla pyöriminen jäi osaltamme valitettavan vähiin.
Lyhyesti: Perustukset saatiin tehtyä (kuukauden-pari myöhässä), puutavaran hinta on räjähtänyt käsiin ja saatavuus heikkoa, allekirjoittanut jäi loppuvuodeksi vuosilomille ja jatkaa siitä suoraan isyys- ja vanhempainvapaalle. Koko kesä- heinäkuun vallinnut järkyttävä helle. Rakennuksen alakerran runko pystyssä. Pidempi versio:
Toukokuun 23. päivä
Maarakentaja oli saanut sorapedin tehtyä ja timpurit olivat mittailleet Lammin anturat paikalleen. Tässäkin sattui vielä sellainen pikku kämmi, että maarakentaja oli laittanut anturoiden alle 0-32 soraa (ei kapillaarikatkoa), kun olisi pitänyt laittaa 16-32 soraa (kapillaarikatko). Anturat päädyttiin sitten purkamaan ja laitettiin 15 cm lisää karkeampaa soraa, ja mittailtiin anturat uudestaan paikalleen. Pientä stressiä, lisäkuluja ja aikataulun viivästymistä se toki aiheutti, mutta hengissä selvittiin siitäkin.
Toukokuun 29. päivä
Anturat palasivat paikoilleen ja saivat betonitäytteen. Loppuviikko meni timpureilta pilareita säätäessä. Halusimme täysin tuulettuvan perustuksen, joten pilarit tuntuivat parhaalta ratkaisulta. Myös valusokkelia harkittiin, mutta päädyttiin kuitenkin pilareihin. Hinta olisi todennäköisesti ollut lopulta about sama.
Tässä vaiheessa talon koko alkoi hieman hahmottumaan, mutta silti turhautti että rahaa oli palanut jo runsaasti, mutta mitään konkreettista ei oikeastaan ollut siitä todisteena. Kesäkuun alussa alkoi meidän (meribiologien) kenttäkausi ja työmaakäynnit hupenivat hetkellisesti olemattomiin. Samaan aikaan muutimme äitini luokse asumaan kesäksi + syksyksi. Toivottavasti puhun tässä vuoden 2021 syksystä.
Kesäkuun 6. päivä
Pilarit oli täytetty ja palkkikengät paikallaan. Pilareiden juureen oli ilmestynyt patolevyä, mutta päästiin itsekin sitä nyhräämään paikoilleen viikonloppuna. Lisäksi maalailtiin pilareiden juuret bitumiliuoksella. Pilariperustuksen kanssa tämä lienee hätävarjelun liioittelua, sillä kosteus hallitsee pitkälti itse itsensä (eli pysyttelee maassa eikä nouse rakennukseen). Mutta tulipahan nyt tehtyä.
Kesäkuun 20. päivä
Emme kerenneet pariin viikkoon käymään tontilla. Tällä välillä oli saatu routaeristeet sekä loput sorat paikoilleen. Timpurit olivat päässeet aloittamaan kunnolla hommansa ja alapohja eli tanssilattia paikallaan.
Päätettiin aiemmin, että vaihdetaan Roslagin mahonki-väri Shou sugi ban-hengessä käsiteltyyn lehtikuuseen. Eli käsittely koostuu karrelle poltosta, teräsharjauksesta, puhtaaksi harjaamisesta ja öljyämisestä. Viikonloppuna testailtiin, miltä laudat tulevat näyttämään. Polton voi toteuttaa eriasteisena, riippuen halutusta lopputuloksesta. Palaan tähän blogissa myöhemmin, mutta tältä näyttivät eri asteiset koepalat:
Kesäkuun 26. päivä
Juhannusviikonloppu. Tässä välissä runkotolpat oli saatu pystyyn. Sisällä alkoi vihdoin hahmottamaan talon ja eri huoneiden mittasuhteita. Jäi hyvä fiilis kokonaisuudesta, tilat olivat kompakteja, mutta kaikin puolin riittävän kokoisia ja toimivia. Ei ole turhaan Heidi viettänyt talvi-iltoja taloa piirtäen.
Heinäkuun 10. päivä
Melkeinpä nykyhetki. Kattoristikoiden pitkä toimitusaika yllätti projektipäällikön ja niitä jouduttiin hieman odottelemaan. Soittelemalla ristikkotoimittajat läpi saatiin kuitenkin ristikot tilattua lakeuden puutuotteelta heinäkuun puoleen väliin, mikä on meidän hommien kannalta riittävä suoritus. Timpurit olivat olleet toisilla työmailla osan viikoista ja tässä välissä oli tulleet pelkästään posipalkit paikalleen välipohjaan. Jäin itse lomille 9.7., joten nyt olisi tarkoitus pyöriä päivittäin tontilla itsekin.
Ensimmäisten Posien jälkeen huomattiin alemman kerroksen katon jäävän alle 240 cm. En tiedä missä oli menty metsään, mutta päädyttiin nostamaan Poseja 48×48 riman verran ylöspäin ja kääntämään koolinkeja lappeelleen, jolloin huonekorkeudessa päästään noin 248 cm. Yli 250 cm olisi ollut kiva, mutta tällä pärjätään.
Tähän päättyy kahden kuukauden pikakelaus. Nyt on oma fokus noin 100% talossa, joten yritän päivitellä jatkossa blogiakin ahkerammin.
